Erzsébet Báthory (avioituneena Erszébet Nádasdy) oli Puolan kuninkaan Stefan Báthoryn veljentytär.Hän syntyi 1560 Báthoryjen aatelisperheeseen.  Hän oli Transilvanialainen kreivitär ja sarjamurhaaja. Hän vietti suurimman osan elämästään Čachticen linnassa. Erzsébet sai siihen aikaan poikkeuksellisen hyvän kasvatuksen, sillä hänet opetettiin lukemaan ja laskemaan. Erzsébet oli jo nuorena poikkeuksellisen hurja: jo 13-vuotiaana hän tuli raskaaksi oltuaan yhdynnässä talonpojan kanssa. Äiti kreivitär Anna halusi salata asian, joten lapsi annettiin heti syntymänsä jälkeen Unkarin syrjäseudulle maalaisnaisen haltuun.

Erzsébet naitettiin kreivi Nádasdylle vuonna 1575. Erzsébet ilmeisesti sairastui skitsofreniaan. Hän otti tavakseen pieksää kamarineitoja ja linnan henkilökuntaa usein verille asti. Lisäksi hän kiinnostui mustasta magiasta ja lesboseksuaalisista irtiotoista. Kreivin ollessa pitempiä aikoja kotona tämä käytös lieventyi. Vuosina 1585–1595 kreivipari sai neljä lasta.

Erzsébet oli kaunis ja turhamainen nainen ja hän piti ikuisen nuoruuden ajatuksesta. Erään legendan mukaan Erzsébet löi kerran palvelijatartaan kasvoihin tai korvaan niin kovaa, että palvelijattaren nenästä alkoi vuotaa verta. Osa verestä roiskui Erzsébetin iholle, ja hän ajatteli ihonsa näyttävän heti kauniimmalta ja nuoremmalta. Tästä hän sai ajatuksen kylpeä nuorten naisten, usein neitsyiden, veressä. Kun Erzsébet halusi mennä kylpyyn, nuorta tyttöä roikotettiin ammeen yläpuolelle samalla, kun hänen kaulansa viillettiin auki. Tätä legendaa ei kuitenkaan ole pystytty todistamaan todeksi. Yksi yleinen selitys legendalle on, että kreivittären vaatteet olivat kidutuksien jäljiltä niin verisiä, että näytti aivan siltä kuin hän olisi kylpenyt veressä.

Häntä ja neljää muuta syytettiin 20–2000 tytön tai nuoren naisen kiduttamisesta ja tappamisesta. Kuitenkaan kukaan lähiympäristössä ei voinut tehdä asialle mitään, sillä Erzsébetillä oli ylhäisiä ja vaikutusvaltaisia tuttavia. Lopulta pääministeri Thurzo, kreivittären oma sukulainen, piiritti linnan. Sisälle tullessaan sotilaat hämmästyivät linnan sisältöä. Ruumita lojui joka puolella, ja vaikka kidutus siihen aikaan olikin tavallista, linnan kidutuslaitteet saivat jopa sotilaat voimaan pahoin. Vuonna 1610 hänet vangittiin ja lukittiin eristyksiin muusta maailmasta sinetöityyn tyrmään, jossa oli vain pieni reikä ilmanvaihdolle sekä ruoalle. Kreivitär tuomittiin  80 murhasta. Báthory kuoli neljä vuotta myöhemmin. Aatelisarvo esti hänen teloituksensa, mutta hänen apulaisensa teloitettiin, ja kaikki linnan asukkaat tuomittiin kuolemaan. 

Hän kuoli 54-vuotiaana 21. elokuuta 1614.

Yhdessä Gilles de Rais n kanssa häntä on pidetty nykyaikaisten sarjamurhaajien edeltäjänä.

(lähde: wikipedia)

(katso myös elokuva: Kreivitär. Ohjaaja Julie Delpy)